top of page

Kenraali Jarmo Lindbergin esitelmä Helsingin yliopiston juhlasalissa 23.10.2014

Suomen puolustuksen toimintaympäristön muutos

 

Arvoisa herra puheenjohtaja,

hyvät naiset ja herrat.

 

Kiitän kutsusta saapua esitelmöimään Maanpuolustuskurssiyhdistyksen jäsenistölle. On erittäin hienoa olla täällä näin arvovaltaisen yleisön edessä. Mikäli teistä joku on ollut viime viikkojen aikana esimerkiksi MTS:n tilaisuudessa, vihreiden syyspäivillä Korpilahdella tai maanantai-iltana Paasikivi-seuran tilaisuudessa, saattaa esitys näyttää tutulta. Se johtuu siitä, että olemme olleet samoissa tilaisuuksissa, ja yhteistä on se, että minä olen toiminut esitelmän pitäjänä.

 

Olen kuitenkin hieman jalostanut tämän esityksen sisältöä, jossa aluksi käyn läpi teeman mukaisia asioita, puhun hieman puolustusvoimien uudistumisesta, puolustusvoimauudistuksesta, asevelvollisuudesta ja lopuksi vielä naisten varusmieskoulutuksesta.

 

Aloitetaan toimintaympäristön muutoksesta ja tarkastelu Krimiltä ja Ukrainasta. Aikaisemmin on ehkä ollut sellainen ajatus, että saamme useiden kuukausien tai jopa vuoden ennakkovaroituksen kriiseistä ja kriisien etenemisistä sotaan asti. Nyt voi tietysti kysyä kuka mahtoi saada tämänkaltaisen ennakkovaroituksen, vai oliko tämä kaikki kaikille meille, ja valtaosalle maapallolla yllätys, että tilanne näin kehittyi. Ja löytyisikö jostain jokin organisaatio, joka sanoisi ennustaneensa kaiken jo puoli vuotta aikaisemmin kertoen milloin ja mitä Krimillä tulee tapahtumaan. Tuskinpa.

 

Toinen huomattava seikka on, että tapahtumien alku on hyvin epämääräinen.  Siitäkin voidaan käydä keskustelua, milloin ja mitä on tapahtunut. Eli haasteena tilanteessa on ennakkovaroitus, onko sitä, sekä kriisin ja sodan alkamisen epämääräisyys.

 

Itsekin olen syyllistynyt hybridisodankäynti-termin lanseeraamiseen Maanpuolustuskurssin avajaispuheessani. Mutta toisaalta on hyvä, että on jokin nimi tälle muutokselle. Meillä voi olla useita eri käsityksiä siitä, miten sodankäynti on muuttunut. Kun käytämme tämänkaltaista termiä, puhumme jostain muutoksesta ja sillä on yksi nimi, vaikka meillä olisi erilaisia näkemyksiä itse sisällöstä. Tällä pyrin hahmottamaan sitä, että perinteiset sodankäyntitavat eivät ole mihinkään kadonneet. Kun katsomme uutiskuvia ja kun katsomme sodankäyntiä, ovat siellä edelleen maastopukuiset sotilaat rynnäkkökiväärien kanssa. Panssaroiduilla ajoneuvoilla siirrytään, tykillä ammutaan ja lentokoneilla pommitetaan. Ja aamulla saatetaan käydä tiellä katsomassa uutta monttua, ja mietitään onko se tullut tykistä vai lentopommista.

 

Tämä ei ole siis kadonnut mihinkään, mutta sen päälle ovat tulleet uudet elementit. On tullut verkko-operaatiot, kyberoperaatiot ja informaatiosodankäynti. Vanhat elementit eivät siis kadonneet alta pois, mutta työkalupakkiin on tullut uusia työkaluja. Näin perspektiivi on laajentunut. Kriiseissä on vuoronperään käytetty poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen painostuksen keinoja. Painopistettä on vaihdettu sen mukaan, mikä on parhaiten toiminut.

 

Venäjän toiminnasta tämän vuoden aikana voisin ottaa esille kaksi asiaa. Venäjällä on ollut huomattavan nopea kyky poliittisiin ja sotilaallisiin päätöksiin sekä ylipäätään kyky tehdä strategisen tason päätöksiä. Ja ajoittain tämän vuoden aikana länsimaailma, Eurooppa ja muut valtiot ovat näyttäytyneet sellaisina, että ovat reaktiivisessa asemassa ja hieman ihmetelleet, missä nyt mennään. Ja taas seurasi Venäjän taholta jokin uusi yllätys. Toinen mikä on huomattavaa, on Venäjän hyvin nopea voimanprojisointikyky oman valtion sisällä. Noin viikon ajanjaksossa on kyetty siirtämään useita pataljoonia, asejärjestelmiä tai lentokoneita sotilasalueiden ja sotilaspiirien eri puolille. Eli keskeistä on päätöksenteon nopeus sekä voiman projisoinnin nopeus.

 

 

Tästä siirrymme Afganistaniin, missä itsekin vierailin Kabulissa ja Mazar-e-Sharifissa muutama viikko sitten. Naton ISAF-operaatio on suurin operaatio, mitä Natolla on koskaan ollut. Suurimmillaan ISAF-operaatiossa on ollut noin 130 000 henkilöä. Tällä hetkellä vahvuus on menossa alaspäin ja on noin 30 000. ISAF-operaatio päättyy tämän vuoden lopulla ja ensi vuoden alussa alkaa uusi ”Resolute Support Mission”, jossa Afganistanissa on noin 12 500 henkilöä eli noin kymmenesosa siitä mitä ISAF-operaatiossa oli suurimmillaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Afganistanista näinä kuukausina kotiutetaan valtaosa joukoista ja kalustosta ja joukot palaavat Eurooppaan.

 

Täällä halutaan säilyttää joukkojen tässä operaatiossa saavuttama hyvä yhteistoimintakyky ”Interoperability.”  Se ylläpidetään järjestämällä harjoituksia, eli tulemme Euroopassa näkemään yhä enemmän Naton toimintaa. Euroopassa Naton itäiset jäsenmaat ovat peräänkuuluttaneet artikla viiden turvatakuita, ja siihen suuntaan Nato on ilmiselvästi muuttamassa toimintaansa. Se tarkoittaa sitä, että osa näiden lisääntyvien harjoitusten skenaarioista ei enää ole nopeita siirtoharjoituksia kriisinhallintaoperaatioihin tuhansien kilometrien päähän, vaan ne ovat näiden omien kotialueiden puolustamisia ja artikla viiden mukaisia harjoituksia.

 

Yhdysvallat on ilmoittanut panostavansa miljardi dollaria Euroopassa tapahtuviin harjoituksiin, ja tästä voi todeta että miljardilla dollarilla saa toteutettua melko paljon harjoitustoimintaa. Tulemme näkemään aikaisempaa enemmän amerikkalaisia joukkoja Euroopassa.

 

Viimeaikaisten tilanteiden seurauksena Nato on siirtänyt maajoukkoja Baltian alueille, sinne on ensin siirtynyt laskuvarjojoukkoja noin komppanian verran kuhunkin Baltian maahan, mutta juuri parhaillaan niitä muutetaan siten, että ne ovat raskaampia komppanioita. Samalla on tuotu taistelupanssarivaunuja kuhunkin maahan noin komppanian verran. Määrät eivät ole suuria, mutta niillä on hyvin voimakas symboliarvo.

 

Aikaisemmin ilmapäivystys on toteutettu siten, että Liettuassa Šiauliain tukikohdassa on ollut yksi lentoyksikkö, jossa on ollut noin neljä hävittäjää. Tämän lisäksi on nyt aktivoitu Virossa Ämarin tukikohta, joka on noin 40 kilometriä Tallinnasta länteen. Siellä on parhaillaan saksalainen Eurofighter-yksikkö, jossa on neljä konetta. Tällä hetkellä Šiauliaissa on kanadalaisia Hornet-hävittäjiä ja portugalilaisia F16-hävittäjiä. Mikäli olette aivan lähipäivinä seuranneet tiedotusvälineitä, niin nämä koneet ovat käyneet eilen tunnistamassa venäläisiä tiedustelukoneita Itämeren yllä. Myös Puolaan ja Romaniaan on tuotu Naton hävittäjiä. Eli Naton ilmakomponentti on aikaisempaan monivuotisiin keskiarvoihin verrattuna noin nelin–viisinkertainen. Siinä keskeisimpiä muutoksia toimintaympäristössämme.

 

 

Walesin huippukokouksessa Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat isäntämaapöytäkirjan, ”Host Nation Support, Memorandum of Understanding” -yhteisymmärryspöytäkirjan. Tämä on kattoasiakirja, tai viiteasiakirja, jossa käsitellään logistista tukea tänne tuleville harjoitusjoukoille. Se ei siis ole mikään joukkojentuontisopimus, vaan asiakirja jossa käydään läpi logistisen tuen lisäksi mm. verotuksellisia ja finanssiasioita. Kaikkeen harjoitustoimintaan on tähänkin asti jouduttu tekemään tällainen ”MoU” ja sen lisäksi myös tekninen yhteistoimintapöytäkirja ”Technical Agreement,” ja ne on joka kerta jouduttu tekemään erikseen. Nyt meillä on standardisoitu kattoasiakirja, ja siihen viitaten ei tarvitse aina tehdä uudestaan kaikkia erillisiä sopimuksia.

 

Natolle Walesissa tämä ”HNS MoU” ei ollut tärkein asia. Natolle tärkein asia oli ”RAP” eli ”Readiness Action Plan”, joka tarkoittaa uutta erittäin nopean toiminnan joukkoa. Tässä joukossa haetaan noin 48 tunnin valmiutta 3 000–5 000 hengen suuruiselle joukolle. Ja kun suunnittelu Naton esikunnissa on saatu valmiiksi, tullaan varmasti näkemään lisää joukkojen rotaatiota ja tämän erittäin nopean joukon harjoittelua Naton itäisillä alueilla.

 

Itämeren alueella toiminta on vilkastunut. Meidän pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna tämä vuosi on ollut hyvinkin vilkas. Meidän itäpuolella, Baltian maissa, Ruotsissa; maalla, merellä ja ilmassa. Tässä voisi jo todeta että aivan viimepäivinä pinnan allakin on kuplinut. Tämä toiminta on kuitenkin sen kaltaista, että mitään uutta uhkaa niistä ei ole muodostunut Suomelle. Mutta meidän toimintaympäristömme Itämeren alueella on aiempaa vilkkaampi.  

 

 

Muutama sana Puolustusvoimien uudistuksesta, joka urheilutermein on kirikierroksella ja siinä on meille loppusuora aukeamassa. Viemme sen maaliin ensi vuoden tammikuun ensimmäiseen päivään mennessä. Olemme annettujen aikataulu- ja säästötavoitteiden puolesta aikataulussa. Puolustusvoimissa oli nähty tarve uudistumiseen jo vuosia aikaisemmin, 3–4 vuotta sitten.

 

Tähän saatiin lisää vauhtia hallitusohjelmassa ja hallitusohjelman muodostamassa budjettineuvotteluissa, kun 10 % puolustusbudjetista leikattiin. Tämän lisäksi uudistusta nopeutettiin. Meillä oli tavoitteena tehdä uudistus vuoden 2016 alkuun mennessä, mutta saimme ohjausta tehdä se vuoden 2015 alkuun mennessä, ja näin tietysti teemme.

 

Tässä on meille aika isoja tunnuslukuja, kun katsotaan että puolustusvoimista noin 2 100 tehtävää vähennetään. Meillä on ollut noin 14 500 henkilöä, ja tästä kun menemme muutamia vuosia taaksepäin, voimme huomata että henkilöitä oli yli 20 000 ja olemme jo tähänkin asti tulleet alaspäin. Nyt siitä noin 14 500 menemme noin 12 300 ensi vuoden alussa, siis 2 100 vähemmän. Vielä hetki sitten oli muutoksen alaisina noin 800 henkilöä ja julkisuudessakin käytiin keskustelua, että he ovat ikään kuin yt:n alaisina.

 

Tästä tuntuu olevan sellainen mielikuva, että kun jossain käynnistetään yt-neuvottelut, niin se olisi yhtä kuin kaikkien irtisanominen.  Näin ei missään vaiheessa ole puolustusvoimissa ollut, vaan on ollut useita selviytymispolkuja tälle henkilöstölle ja aikakin on ollut tässä puolellamme. Henkilöstö on käyttänyt näitä selviytymispolkuja. Tämän seurauksena viimevuonna meidän piti irtisanoa 10 henkilöä, tänä vuonna 126 ja ensi vuonna ehkä parikymmentä. Luvut ovat siis huomattavasti pienentyneet. Toki 126 irtisanottavaa on erittäin paljon valtionhallinnossa ja puolustusvoimissa. Ja se on erittäin dramaattinen asia jokaiselle johon se kohdistuu.

 

Noin 2 000 henkilöä vaihtaa paikkaa tehtävän myötä paikkakunnan sisällä ja noin 1 500 vaihtaa paikkakuntaa uuden tehtävän perässä. Kun mietimme mitä tarkoittaa kun 1 500 lähtee eri paikkakunnalle, se tarkoittaa perheessä pohdintaa, laitetaanko asunto myyntiin ja puoliso etsii uudelta paikkakunnalta itselleen töitä ja lapselle etsitään uusi koulu tai päiväkoti. Eli kyse on kohtalaisen konkreettisesta toiminnasta. Ja jos näin ei tehdä, se tarkoittaa toisen puolisoista lähtemistä maanantaiksi toiselle paikkakunnalle ja palaamista perjantaina. Tämän takia meillä ei puolustusvoimissa ole juuri tällä hetkellä suurta sisäsyntyistä tarvetta uuteen muutokseen, vaikka olemmekin muutos- ja kehityshakuisia.

 

Kun kierrän joukko-osastoja, kerron siellä henkilöstölle, että Puolustusvoimien johdossa ei tällä hetkellä ole uutta muutossuunnitelmaa pöytälaatikossa. Kun viemme tämän suuren muutoksen ensi vuoden alkuun mennessä läpi, ei ole tiedossa uutta. Seuraavaksi vedämme henkeä ja jalkautamme uuden rakenteen. Emmekä sen jälkeen kuin kammesta kääntäen aseta tätä uuteen asentoon. Erittäin tärkeää on, että toiminnan taso palautetaan. Nopeimmin saadaan säästöjä kun leikataan toimintaa ja näin on myös tehty. Ensi vuoden alusta lähtien palautamme kertausharjoitusten määrän, maastovuorokaudet, lentotunnit ja alusvuorokaudet. Se tarkoittaa, että henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset pääsevät harjoittelemaan ydintehtäviään ja se on erittäin tärkeää.

 

Haasteeksi tästä jää materiaalinhankintakehys. 10 % leikkaus on toteutunut kautta linjan. Kun meillä noin kolmannes budjetista menee palkkoihin, kolmannes materiaalihankintoihin ja kolmannes toimintaan, ovat materiaalihankinnat olleet vuodessa noin 700 miljoonaa  ±50 miljoonaa. Nyt ne tippuvat 500 miljoonaan. Viime talvena jossain vaiheessa ollessani pyörälenkillä, kuuntelin uutisradiota ja kuulin sellaisen luvun, että Espoon kaupunki tekee hankintoja vuosittain 600 miljoonalla. Sitä en tiennyt. Ja totean että puolustusvoimat hankkii vuodessa 500 miljoonalla ja Espoon kaupunki 600 miljoonalla.

 

Mitä tässä tulee haasteeksi, olemme parhaillaan lähivuosina lanseeraamassa maavoimien uutta taistelutapaa. Tämä kohtalaisen suuri muutos koskettaa nimenomaan maavoimien alueellisia joukkoja. Samalla tulee haasteita, kun maavoimilla on järjestelmiä joiden elinkaari päättyy. Elinkaaret ovat tyypillisesti kalustosta riippuen 25–35 vuotta. Maavoimilla on ilmantorjuntajärjestelmiä, panssarintorjuntajärjestelmiä, maastokuorma-ajoneuvoja, panssariajoneuvoja ja joitakin johtamisjärjestelmän osia, joiden elinkaari päättyy. Ja ne tietysti pitäisi korvata. Tässä esitettynä on lukuja, ja 50–150 miljoonan lisäys tarkoittaa sitä, että se asento mihin Puolustusvoimat nyt laitetaan, se myös kyetään ylläpitämään. Lisäksi nämä vanhenevat järjestelmät kyetään korvaamaan.

 

Mutta meidän aikaisempi materiaalihankintojen kehittämisohjelma on tästä eteenpäin ylläpito-ohjelma. Me ylläpidämme mahdollisilla lisärahoilla tämän tekemämme uuden järjestelmän vuosikymmenen vaihteeseen asti ja ehkä muutaman vuoden myös siitä eteenpäin. 2020-luvulla on sitten omat haasteet ja uudet suuret hankkeet, joita julkisuudessakin on tuotuna esille.

 

Joukkorakenteen lasku 350 000:sta 230 000 henkeen tarkoittaa, että meidän operatiivisen suunnittelu henkilöstö, joka näitä joukkorakennesuunnitteluja tekee, on tällä hetkellä erittäin kiireinen. Ei ole ollenkaan vähäpätöinen tai pieni tehtävä muuttaa 350 000 sotilaan sodanajan joukkorakennetta 230 000 sotilaalle. Kaikille organisaatioille tulee tehdä nimi ja rakenne sekä suunnitelmat. Se on siis suuri työ ja se on parhaillaan meneillään. Tämänkin vuoksi emme juuri kaipaa mitään uutta asentoa, kun aluksi saisimme tämän tähän asentoon.

 

Aikaisemmin on ollut noin 25 000 reserviläistä koulutettavina vuosittain, ja ensivuodesta lähtien koulutamme noin 18 000 reserviläistä joka vuosi. Ja tämä 18 000:n suhdeluku 230 000:een on parempi kuin 25 000:n suhdeluku 350 000:een. Eli tulemme suhteessa kouluttamaan enemmän reserviläisiä.

 

Joukkorakenteessa tulee olla terävä kärki, jolla on uskottava materiaali, jolla tulee olla kynnysasejärjestelmiä ja niiden tulee olla riittävän korkeassa valmiudessa. Se terävä kärki voi olla erikoisjoukkoja, raketinheitinjoukkoja, ilmatorjuntajoukkoja, ilmavoimien taistelukoneyksiköitä tai se voi olla merivoimien taistelualus.

 

Takavuosina on käyty ns. mustavalkoista keskustelua, että olemmeko nyt tekemässä jotain teknoarmeijaa vai kansanarmeijaa. Vastauksena on että emme ole tekemässä teknoarmeijaa. Koskaan rahat eivät ole riittäneet teknoarmeijan tekemiseen, eli ei Suomessa ole sellaista rahaa jolla kaikki nykyinen järjestelmä leivottaisiin teknoarmeijaksi.

 

Kärjen tulee olla uskottava, sillä tulee olla uskottava materiaali ja sen tulee olla valmiudessa Suomen kokoisessa valtiossa, joka on suurvallan naapurissa, sotilasliiton rajalla. Tätä maata ei puolusteta pelkästään sillä pienellä teknokärjellä, minkä vuoksi tarvitsemme riittoisan reservin ja meillä pitää olla alueellista ja ajallista kattavuutta.

 

Taitolajina tässä on näillä työkalupakin työkaluilla tasapainottaa se kombinaatio.  Ja tietysti meidän tulee tämänvuotisten kokemusten perustella tarkastella myös meidän valmiustilanne, eli minkälainen valmiuden kohottamisen nopeus meidän terävimmällä kärjellä oikein on. Me emme ole muodostamassa mitään uusia eliittijoukkoja emmekä hankkimassa mitään uusia korkean teknologian järjestelmiä. Meillä on jo se terävä kärki ja nyt meidän pitää tarkastella sen valmiutta.

 

 

Suomalainen asevelvollisuus on lakisääteinen ja tämä lakisääteinen järjestelmä tuottaa meille meidän sodanajan joukot ja sodanajan joukkorakenteen. On erittäin tärkeää, että puolustusvoimat voivat luottaa siihen että, että me saamme joukkorakenteen täyteen.  

 

Sillä on myös suuren suomalaisen enemmistön kannatus. Luvut ovat jossain 72 % tienoilla. Kun katsomme näitä lukuja ja minkä kokoinen määrä suomalaisista miehistä suorittaa asevelvollisuuden, niin meille tarkat luvut tulevat siinä vaiheessa, kun kukin ikäluokka täyttää 30 vuotta. Silloin saamme lopullisen luvun. 1983-ikäluokasta tämä luku oli 76,5 %. Ja viimevuosina poistuma on ollut kohtalaisen vakaa.

 

On ollut sellaista käsitystä, että poistuma olisi ollut koko ajan kasvussa, mutta esimerkiksi viimeiset viisi vuotta se on ollut kohtalaisen vakaa, ja itse asiassa se on aivan viime aikoina vähentynyt. Ne pylväät mistä meillä tämä tieto on peräisin, eivät ole lopullisia eivätkä virallisia tilastoja, joten emme tämänlaisia väliaikatietoja julkaise. Mutta itsellämme on jonkinlaiset käsitykset siitä missä mennään, ja totean että se on vakaa ja viimeaikoina jonkin verran vähentynyt.

 

 

Lopuksi muutama sana naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta, jossa tilanne näyttää tällä hetkellä erittäin hienolta. Naisten asevelvollisuus on ollut mahdollista vuodesta 1995 lähtien, ja noin 6 000 naista on suorittanut varusmiespalveluksen ja heistä noin 60 % on saanut johtajakoulutuksen. Ensimmäisenä vuonna hakijoita oli 793, sen jälkeen luvut laskivat sinne 400–500 välille, mutta hakeutuvien määrä on viime vuosina ollut nousussa.

 

On erityisen ilahduttavaa että tänä vuonna tehtiin kaikkien aikojen ennätys, kun 818 naista haki vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen. Tämä on siis ensi kertaa suurempi luku kuin ensimmäisenä vuonna 1995. Tämä on vielä siihen ensimmäiseen vuoteen verrattuna erityisen merkittävä luku koska aivan ensimmäisenä vuotena oli ikään kuin patoumaa, koska varusmiespalvelus ei ollut ollut mahdollinen aikaisemmille ikäluokille. Nyt se on ollut koko ajan mahdollista ja silti tehtiin uusi ennätys.

 

Me toivotamme naiset tervetulleiksi varusmiespalvelukseen ja meille se sopii erittäin hyvin, jos luku tästä vielä kasvaa ja menee esimerkiksi yli tuhanteen. Jos se räjähdysmäisesti kasvaa ja kerralla tulisi yllättäen yli tuhansia naisia, tulee meidän katsoa meidän infrastruktuuria ja varuskuntarakennetta. Puolustusvoimissa palvelee tällä hetkellä sotilastehtävissä 300 naista ja heistä upseereita on 100.

 

 

Lopuksi totean, että olemme tämän vuoden aikana säätäneet tiedustelujärjestelmämme valmiutta moneen kertaan ja olemme säätäneet meidän valvontajärjestelmän valmiutta moneen kertaan. Olemme myös säätäneet meidän tiettyjen yksiköiden valmiutta ja toimet on nähty myös julkisuudessa.

 

Eli olemme siis hereillä, olemme valmiita ja olemme torjuntakykyisiä.

 

Kiitoksia.

bottom of page