MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYS

Herra ministeri,

Arvoisat 210. Maanpuolustuskurssin osanottajat,

Hyvät naiset ja herrat

 

Herr Minister,

Ärade deltagare i 210:e försvarskursen,

Mina damer och herrar,

 

Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille, jolla on suomalaisessa yhteiskunnassa jo selkeä institutionaalinen luonne. Kurssi on osaltanne suuri ajallinen uhraus kokonaisturvallisuutemme hyväksi. Tulette suorittamaan kurssinne sellaisessa tilanteessa, joka varmasti motivoi teitä syventymään kurssin aikaisiin harjoituksiin ja keskusteluihin.

 

Hyvät kuulijat,

 

Toimintaympäristömme on muutoksessa. Vain aika näyttää, mihin asentoon turvallisuutemme kannalta olennaiset elementit keskenään asettuvat tulevaisuudessa. Emme pysty juurikaan vaikuttamaan tähän ulkoiseen muutokseen, mutta seuraamme tilanteen kehitystä tiiviisti.

 

Puolustusvoimat tuottaa yhteiskunnalle turvallisuutta, parhaimmillaan kriisejä ennaltaehkäisevällä tavalla. Verkottuneessa ja keskinäisriippuvuuksien tiivistämässä maailmassa turvallisuuden - ja turvattomuuden - käsite on laajentunut. Poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset tekijät kietoutuvat toisiinsa erottamattomaksi kokonaisuudeksi.

 

Muutosnopeus, ennakoimattomuus sekä epävarmuus vaikuttavat siihen, että eriasteiset yllätykset ovat mahdollisia. Kriisitilanteet ovat muuttuneet entistä epämääräisemmiksi, ilman selkeää alkua tai loppua. Sotiakaan ei varsinaisesti julisteta, ne alkavat ja loppuvat ”omia aikojaan.” Tälle ajalle on ominaista rauhan, kriisin ja sodan rajojen sulautuminen eräänlaiseksi harmaan epävakauden alueeksi. Raja perinteisen ja epätavanomaisen sodankäynnin välillä hämärtyy – tai paremminkin ne sekoittuvat uudella tavalla toisiinsa, sodankäynnin uusia elementtejä hyödyntäen. Juuri tästä nykysodankäynnissä, jota nyt myös hybridisodaksi kutsutaan, on kyse. Itä-Ukrainan tapahtumat ovat siitä ajankohtainen esimerkki. Sinänsä idea ei ole uusi, mutta keinovalikoima on laajentunut.

 

Hybridisodan valmisteluvaiheessa kohdealueelle luodaan mahdollisimman paljon epävakautta. Keinovalikoima on suurelta osin ei-sotilaallinen. Painopiste on monipuolisessa informaatiosodankäynnissä, jonka ulottuvuuksia ovat mediavaikuttaminen ja psykologiset operaatiot myös sosiaalista mediaa hyödyntäen. Mediaan syötetään uskottavasti vääristeltyä tietoa, tilannekuva tehdään epäselväksi. Olennaista on, että puolustajan päätöksenteko tehdään mahdollisimman vaikeaksi.

 

Edelleen, talouteen liittyvät kiristystoimet ja sotilaallisen uhan kasvattaminen rajojen lähellä syventävät epävarmuutta. Valmisteluun voi liittyä myös yhteiskunnan elintärkeään infrastruktuuriin kohdistuvaa tuholaistoimintaa ja tietoverkko-operaatioita. Tavoitteena on kyseenalaistaa näkyvästi kohteen poliittisen johdon toimintakyky, aiheuttaa yleistä epävarmuutta ja heikentää väestön puolustustahtoa.

 

Varsinaisessa toimintavaiheessa hybridisodassa yhdistetään sodankäynnin erilaisia elementtejä toisiinsa. Periaatteena on se, että asevoimaa käytettäisiin mahdollisimman vähän. Päätavoitteena on aikaansaada tilanne, jossa hyökkääjä voi mahdollisimman väkivallattomasti ottaa haltuunsa kohteen tai sen osan. Keinovalikoimaan kuuluvat erikoisjoukkojen käyttö, manipuloidut kansanliikkeet, materiaalituki, aseellisten yhteenottojen synnyttäminen ja tarvittaessa sotilaallisen voiman käyttö, kohteen luonteesta riippuen. Massiivinen asevoiman käyttö toimii jatkuvana pelotteena.

 

Kansainväliseen reaktioon vaikuttaminen on yhtä lailla suunniteltua kuin kohteen alistaminenkin. Tilanteen epämääräisyydellä vaikeutetaan päätöksentekoa. Kohteelle myötämielisen median rinnalle tuodaan systemaattisesti vaihtoehtoista informaatiota. Tärkeintä on, että tilanne saadaan näyttämään mahdollisimman epäselvältä, jolloin kohteen päätöksentekijöistä syntyy kyseenalainen ja epävakaa vaikutelma.

 

Asevoiman käytön ja sillä uhkaamisen vaikuttavuus perustuu osaltaan hyökkääjän kykyyn projisoida voimaa nopeasti ja yllättävästi. Sotaharjoitusten ja organisaatiomuutosten suojassa toteutetaan suunnitelmaa, jonka lopputulos toimii riittävänä pelotteena. Käytettävien joukkojen miesvahvuus ei ole alkuvaiheessa ratkaisevaa, vaan hyökkääjän tulenkäyttökyky suhteessa puolustajan kykyyn suojata arimmat kohteensa. Perinteisen asevoiman osalta painopiste on tiedustelussa sekä erikoisjoukkojen, ilma-aseen ja kaukovaikutteisen tulen käytössä. Mikäli hyökkäyksen kohteella ei ole käytössään terävää torjuntakärkeä, puolustaja joutuu heti altavastaajaksi.

 

Suomen turvallisuuden ja puolustuksen näkökulmasta voidaan kysyä, toimittaisiinko meitä vastaan samoilla menetelmillä? Mitä tämä edellyttäisi poliittisesti, sotilaallisesti ja taloudellisesti? Tämänkaltaisen haastava tilannekehitys luo oivan kehyksen valtakunnallisen maanpuolustuskurssin tarkasteluille kokonaisturvallisuudesta.

 

Hyvät kuulijat,

 

Keskitymme edelleen puolustusvoimauudistukseen ja sen johtamiseen kohti asetettua tavoitetilaa. Tämä uudistus on koskettanut käytännössä koko henkilöstöämme ja muuttanut organisaatiorakenteita sekä prosesseja. Puolustusvoimauudistuksen seurauksena kykenemme palauttamaan puolustusvoimien toiminnan riittävän korkealle tasolle. Harjoittelua maalla, merellä ja ilmassa tehostetaan. Palkattu henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset pääsevät jälleen täysillä harjoittelemaan ydintehtäviään. Nostamme tästä eteenpäin reservin koulutuksen takaisin joukkojen suorituskykyjen edellyttämälle tasolle.  Osaava reservi on sodan ajan suorituskykymme selkäranka. Kertausharjoituksia täydennetään vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella.

 

Pystyimme pienentämään irtisanottavan henkilöstön määrän murto-osaan alkuperäisistä laskelmista erilaisten selviytymispolkujen ansiosta. Tässä aika toimi apunamme. Merkittävä osa henkilöstöstämme joutuu siirtymään toiselle paikkakunnalle uuden tehtävän perässä. Esimiesten johtamistyön merkitys on suuri, kun uusissa kokoonpanoissa rakennetaan toimintakykyä ja tehokkuutta.

 

Puolustusvoimauudistuksen toteutus on tyyppiesimerkki tämän ajan muutosjohtamisesta. Tarinan sankareita ovat tässäkin tapauksessa puolustusvoimien työntekijät. Ilman henkilöstön ymmärrystä ja myötävaikutusta emme olisi tässä onnistuneet. Myös esimiesten sitoutuneisuus ja kyky kohdata ihmisten johtamisen vaikeimmat haasteet on laitettu uudistuksessa kovaan testiin. Tämän testin on puolustusvoimien henkilöstö läpäissyt arvosanalla erinomainen.

 

Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon jälkeen puolustusvoimien koko, perusrakenne ja mitoitus vastaavat asetettuja taloudellisia vaatimuksia. Puolustusvoimien johdon taholta ei ole lähiajan tarvetta uuteen rakenteelliseen muutokseen, vaikka olemmekin kehitys- ja muutosmyönteisiä. Muutoksen yhteydessä on myös materiaalihankinnoista jouduttu tinkimään. Puolustusvoimat on mitoitettu nyt minimitasolle, joka kyetään säilyttämään, mikäli tarvelaskelmien mukaiset lisäresurssit materiaali-investointeihin pystytään kohdentamaan.

 

Hyvät kuulijat,

 

Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta muutokset ovat mahdollisia. Puolustusvoimien mitoituksessa tulee huomioida Suomen fyysinen koko sekä geostrateginen asema suurvallan naapurina sotilasliiton rajalla. Tarvitsemme maanpuolustukseen sopivan yhdistelmän palkattua henkilökuntaa ja osaavia reserviläisiä. Korkea maanpuolustustahto on tällaisen järjestelmän kulmakivi. Ilman henkilökohtaiseen tahtoon ja motivaatioon perustuvaa vapaaehtoisuutta järjestelmää ei pystytä uskottavasti toteuttamaan.

 

Kun toimintaympäristömme on muutostilassa, suomalainen sotilas ei voi katsoa toiseen suuntaan. Kuluneen vuoden aikana olemme säätäneet tiedustelun ja valvontajärjestelmän valmiutta tilanteen edellyttämällä tavalla. Teemme ympäristön muutoksesta tarvittavat analyysit, joiden perusteella kehitämme puolustusjärjestelmäämme. Puolustusvoimilla on oltava ennaltaehkäisevästi uskottavaa torjuntakykyä. Kansainvälinen yhteistyö tuottaa meille yhteensopivuutta ja tietotaitoa, jotka ovat hyödyksi kotimaan puolustuksessa.

 

Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Tämä edellyttää puolustusvoimilta tehtävien mukaista todellista suorituskykyä kahdesta näkökulmasta: työkalupakissa täytyy olla niin nopean valmiuden kynnyssuorituskykyjä kuin laajan pitkäkestoisen kriisin työkaluja oikeassa tasapainossa. Lyhyesti sanottuna: tarvitsemme terävän torjuntakärjen ja riittoisan reservin. Nämä kaksi elementtiä muodostavat ennaltaehkäisevästi uskottavan maanpuolustuksen ytimen. Myös hybridisodan näkökulma on otettava huomioon. Nämä seikat asettavat maanpuolustuksen resurssoinnille uusia, ’kovennettuja’ vaatimuksia. Kumpaakaan elementtiä ei voi laiminlyödä ilman, että maanpuolustuksemme kokonaisuskottavuus vaarantuu.

 

Joukot on varustettava ja koulutettava riittävällä ja ajanmukaisella sotavarustuksella. Puolustusvoimille osoitettu budjettikehys ei tule riittämään esimerkiksi elinkaarensa lopussa olevan maavoimien sotavarustuksen korvaamiseen tällä vuosikymmenellä – puhumattakaan toimintaympäristön ja sodankäynnin muutoksen edellyttämistä kehitysinvestoinneista.

 

”Siinä missä yrityselämässäkin kilpailukykyä luodaan kehittämällä tuotteita ja niitä tukevia prosesseja, puolustusvoimatkin tarvitsevat tulevaisuuden tuote- ja prosessikehitystä. Erityisesti nyt kun tuotekehityksen toimintaympäristö – entistä vaikeammin hahmotettavat kriisit – luo kasvavaa painetta suorituskykyjemme ajanmukaistamiselle. Siinä eivät kaluston mekaaniset korvausinvestoinnit yksin riitä. Olisi vastuutonta väittää mitään muuta.”

 

Kriisitilanteisiin valmistautumisessa muualta yhteiskunnasta saatava tuki on ratkaisevaa sotilaallisen puolustuksen toteuttamiseksi.

 

Suomen puolustuksen tarve ja puolustusvoimien tehtävät pysyvät jatkossakin samoina. Ilman riittävää materiaali-investointitasoa puolustuksen perusvalinnat – koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus, sotilaallinen liittoutumattomuus – edellyttävät uudelleenarviointia. Kansallisen puolustuksemme uskottava ylläpito ja kehittäminen vaativat pitkäjänteisiä päätöksiä, jotka ajankohtaistuvat hyvää vauhtia.

 

Arvoisat maanpuolustuskurssin osanottajat,

 

Ottakaa kaikki irti seuraavista viikoista. Verkottukaa ja ystävystykää. Tuokaa oma osaamisenne peliin ja haastakaa luennoitsijat. Ennen kaikkea, kirkastakaa oma käsityksenne turvallisuutemme kokonaisuudesta. Toivotan Teille menestystä näihin opintoihin!

 

Utnyttja allt möjligt under dom nästa fyra veckorna. Nätverka och få nya vänner. Sätt Dina egna kunskaper på bordet och utmana kursens uppträdare. Först och främst, kristallera Din egen uppfattning om vår säkerhet. Jag önskar Er framgång under kursen!